Elämä haastaa

Elämä haastaa meitä aika ajoin ja niin sen kuuluukin tehdä, vaikka tekeekin sen joskus säälimättä. Tuulan se haastoi niin, että hän alkoi tehdä -kuten hän itse sanoi- “kuoleman siivousta”. Tuon siivouksen aikana eteen tuli hänelle tärkeitä sormuksia, kuten oma kihla- ja vihkisormus, Mummolta rippilahjaksi saatu sormus, sekä Isän jo lähes puhki kulunut kihlasormus, sekä iso kasa muitakin koruja, joista Tuula päätti teettää yhden sormuksen. Kullat tietenkin sulatettiin uuden sormuksen runkoa varten, mutta Mummon rippilahjassa ollut kivi ja sivukoristeet omasta vihkisormuksesta hän halusi tunnesyistä käyttää sellaisenaan. Tarkoitus oli, että Tuulan miniä saa sormuksen, mutta tuo suunnitelma menikin uusiksi tai ainakin siirtyi, sillä sormusta noutaessaan Tuula sanoi, että “pidän tätä nyt itse, koska näyttää siltä, että mä jäänkin eloon”. Pieneen “pakettiin” mahtuu suuri määrä muistoja, sekä tunteita ja kyllähän sormuksen näkeminen Tuulankin tunteisiin meni. Tsemppiä Tuula!

Tarinan julkaisuun olen Tuulalta saanut luvan. Alla myös kuvat ennen muutosta ja sen aikana.