ILMAINEN TOIMITUS YLI 50 EURON TILAUKSILLE!
Näytetään tulokset 577–600 / 604Sorted by latest
Juha toi retusoitavaksi sormuksen, jonka oli ostanut vaimolleen heidän ensimmäisen lapsensa synnyttyä. Mukana oli myös (irto)timantti, joka taas oli hankittu toisen lapsen synnyttyä ja joka on identtinen sormuksessa olevan timantin kanssa. Hän halusi molemmat lapset (timantit) samaan sormukseen ja koska sormuksessa ollut timantti heilui, kuin maitohammas, vaihdettiin samalla myös kiviosa uudenlaiseen.
Asiakkaallamme oli timanttisormus, jossa oli upea n. 0,5 ct:n timantti, mutta todella säälittävä ja heppoinen runko, sekä kiviosa, eli "kastikka". Siksi hän halusi timantin ympärille kestävämmän sormuksen, joka valmistui verstaallamme tähän tapaan. Selaa kaikki kuvat, niin näet myös, kuinka heikko sormus oli ennen muutosta.
Ninalla oli upea sormus, jossa ihan kaikki ei hänen mielestään silti ollut kohdallaan. Runko oli liian leveä ja kookas keskitimantti liian korkella, sekä hyvin hentojen ja heikkojen "kynsien" varassa. Siksi sormus rakennettiin kokonaan uusiksi vanhan sormuksen henkeen, mutta epäkohdat muuttaen ja kaikki timantit on tietenkin siitä vanhasta sormuksesta.
Tiina sai lapsiltaan 60 v. synttärilahjaksi rahaa, jolla äiti saisi hankkia itselleen jotain omien toiveidensa mukaista. Tiinan toive toteutui verstaallamme ja tässä toiveessa on mukana lapsetkin. Hänen teettämäänsä sormukseen nimittäin kaiverrettiin lasten nimet, sekä istutettiin safiiri kullekin heistä. Samalla hän hyödynsi myös vanhoja käyttämättömiksi jääneitä korujaan.
Vanha perintösormus koki melkoisen muutoksen, kun se tuotiin retusoitavaksi liikkeeseemme. Sormus halkaistiin ja puoliskojen väliin värkkäsimme valkokultaisen timanttisormuksen. Kaikki kolme sormusta juotettiin yhteen ja nyt näyttävä sormus on valmis hoitamaan vihkisormksen virkaa.
Kati halusi teettää itselleen vihkisormuksen omien toiveidensa mukaan ja hyödyntää siihen vanhoja korujaan. Toive toteutui näin näyttävästi valkokultaisena sormuksena, jossa kaikki sormuksen kivet on Katin omista koruista kierrätettyjä ja lähes puolet työn maksuista hoitui vanhoilla kultakoruilla.
Kirsi teetti miehelleen 50 v. lahjaksi tämän ammattiin liittyvän lahjan. Herra on kuljetusalan yrittäjä ja kotkan pää on käyttämiensä "Scania" kuorma-autojen logosta. Riipus liitettiin miehellään jo käytössä oleeseen kaulaketjuun ja kullat siihen, sekä osa työn kustannuksista hoitui Kirsin omilla käyttämättömillä koruilla.
Asiakkaamme keltakultainen kantasormus kaipasi päivitystä, sillä sen heppoinen ohuesta pellistä valmistettu runko oli aivan lommoilla ja vääntynyt. Komea kivi sai ympärilleen tukevan ja kulutusta kestävän, sekä vanhaa yksinkertaisemman rungon, jonka värikin vaihtui samalla keltaisesta valkoiseksi. (Pääkuvassa sormus näyttää heijastuksien vuoksi kuitenkin keltakultaiseltta. Katso myös kuvat ennen mmutosta)
Vanhemmat teettivät tyttärelleen 18 v. synttärilahjaksi valkokultaisen sormuksen ja hopeisen riipuksen. Mallit otettiin tyttärelle tärkeistä rihkamakoruista, jotka oli ollut hänellä pikkutytöstä asti.
Kirsi kaukaa Kajaanista asti vieraili liikkeessäni Hyvinkäällä etsimässä vihkisormusta, eikä hänen valintansa ollut perinteisimmästä päästä, sillä valituksi tuli kerralla KAKSI identtistä rivitimanttisormusta. Nämä "rivarit" sitten juotettiin hänen yksikivisen kihlasormuksen molemmille puolille ja kyllähän tämä kolmen sormuksen kokonaisuus hyvältä näyttää, eikä lainkaan liian raskaalta
Ps.Kirsin Etelä-Suomen vierailun pääsyy ei ollut toki käynti Sormusten Herran, vaan ystävättären luona, mutta matkalla olisi ollut monta muutakin liikettä, joten Sormusten Herra kiittää luottamuksesta.
Niinan sormus sai uutta ilmettä korukivellä, joka on väriltään sininen…eiku vihreä…eiku violetti. Itse asiassa se on kaikkia näitä, sillä Niinan pitkäaikainen haave harvinaisesta Aleksandriitti kivestä toteutui vihdoin perintökalleuteen, joka alunperin on äidin äidin sormus. Aleksandriitin erikoinen ominaisuus on sen kyky vaihtaa väriä siihen kohdituvasta valosta riippuen. Luonnonvalossa väri on yleensä sinen, vihreä tai jotain siltä väliltä ja kynttilän valossa jopa pinkin punainen. Näitä kuvia otettaessa kivi oli paljaalla silmällä katsoen vihreä, mutta kameran läpi katsoen sininen.
Timolla oli komea kultakolikko, jota hän ei halunnut myydä, eikä toisaalta myöskään säilyttää käyttämättömänä laatikossa. Siksi hän tuli liikkeeseeni kertomaan toiveistaan ja käynnin tuloksena kolikko onkin nyt valkokultainen riipus. Kolikko on kiinnitetty lenkkiinsä niin, että kolikon voi kaulassakin kääntää ympäri sitä kaulasta riisumatta, eli kolikko pyörii lenkkinsä ympärillä.
Aikaisemmin keväällä vieraili pariskunta Sormusten Herran luona vihkisormusta etsimässä ja se juuri oikea löytyikin ja valituksi tuli sormus kirkkailla ja ”sky blue” timanteilla. Myöhemmin tuleva sulhanen otti yhteyttä ja oli sitä mieltä, ettei sormus riitä, joten hän tilasi siihen sopivat korvikset huomenlahjaksi ja tässä taivaan sininen tulos (kuten myös vihkisormus yhdessä kuvassa). Sormusten Herra onittelee tuoretta hääparia.
Krista käväisi liikkeessäni mukanaan perintösormuksia, joista hän toivoi itselleen yhtä uutta niin, että kullat ja yhden sormuksen värikivet käytettäisiin hyväksi. Sivuiltani hän oli löytänyt kuvan eräästä aikaisemmin valmistamastani sormuksesta, jonka pohjalta tietyin muutoksin hän toivoi sormuksen valmistuvan ja tällaista jälkeä toiveiden pohjalta syntyi.
Katso myös muut kuvat esim. sormuksista ennen muutosta.
Sannamari sai juuri sellaisen 50 v. lahjan, kuin toivoikin, sillä hän hankki sen itse itselleen. Toiveiden sormus valmistui verstaallamme osin hänen omia timanttejaan, sekä vanhoja kultasormuksiaan hyväksi käyttäen.
Marja oli ostanut huutokaupasta upean timantin ja jo ennestään hänen korulaatikossaan odotteli käytöstä poistunut valkokultainen sormus uutta mahdollisuutta. Uusi timantti ja vanha sormus taipuivat verstaallamme uusiokäyttöön tyylikkäästi tähän tapaan.
Maaritilla oli säilössä ikivanha hopeinen punakivinen kalvosinnappi ja hän oli sitä mieltä, että siitä saisi aikaiseksi komean sormuksen. Oikessa oli ja tässä siitä todisteet, eli valmis sormus ja työn vaiheita matkan varrelta.
Vihki- ja kihlasormuksiin voi kyllästyä ja niin kävi myös Railille, joka kiikutti vanhat korunsa Hyvinkäälle Sormusten Herran verstaalle päivitettäväksi. Railin toiveiden mukaan syntyi sekä hänelle, että hänen miehelleen uudet sormukset, joissa on hyödynnetty vanhat sormukset timantteineen, kuten myös muita käyttämättömiksi jääneitä koruja.
Raunin sukulaispojalla kävi hyvä tuuri, kun hän voitti arvonnassa jopa 0,40 ct:n timantin, jonka sitten myi Raunille. Rauni kiikutti sen, sekä myös muita timanttejaan verstaallemme ja teetti niiden ympärille toiveidensa mukaan tyylikkään valko-keltakultasormuksen.
Riika ajeli Salosta asti liikkeeseemme Hyvinkäälle mukanaan ”kasa” kultaa, jonka hän halusi hyödyntää uutta sormusta teettäessään. Suunnitelmat uuden sormuksen suhteen oli melko tarkat ja niiden pohjalta valmistui kuvan valkokultainen timanttisormus. Taustalla häämöttää se ”kultakasa”, jolla hän maksoi osan työn kustannuksista. Vanhoista koruista on peräisin myös uuden sormuksen timantit.
Mitä tapahtuu asiakkaideni kultakoruille, kun he tuovat ne verstaalleni??? No…tämä seppähän laittaa ne "pataan" ja sulattaamutta luvan kanssa toki. Niin kävi myös Rinnan vanhoille koruille, kun hän miehensä kanssa päätti laittaa kihla- ja vihkisormukset uusiksi. Vanhat sormukset, varsinkin kivellinen vihkisormus oli epämiellyttävä sormessa, sillä se oli koverrettu sisäpuolelta "teräväksi" ja siitähän ei sormi tykkää. Rinnan tuoma kultakasa oli niin iso, että siitä sai helposti ronskit sormukset, joissa sisäpuoli on nyt miellyttäväksi pyöristetty ja vanhan vihkisormuksen timantit on tietenkin istutettu uuteen sormukseen.
Anitta oli sitä mieltä, että hänen tärkeät sormuksensa kaipaisivat päivitystä niin, että niistä tehtäisiin yksi näyttävämpi. Toiveena oli, että timantit istutettaisiin ns. kruunuihin, joten niin tehtiin ja tässä yhteistyömme tulos. Katso muutkin kuvat, jossa sormukset myös ennen muutosta.
Asiakas lähetti postitse keltakultaisen sormuksen, sekä mielenkiintoisen jalokiven, eli "tähtisafiirin", jonka hän toivoi päätyvän sormusrunkoon matalalla ja käytännöllisellä istutuksella. Toive toteutui tähän tapaan, mutta tässä kuvassa ei näy se, miksi kiven nimi on TÄHTISAFIIRI. Se selviää, kun katsot muista kuvista, mitä kohdevalo saa siinä aikaan.
End of content
End of content