ILMAINEN TOIMITUS YLI 50 EURON TILAUKSILLE!
Muutostöissä on eri tavoin hyväksi käytetty asiakkaiden vanhoja koruja esimerkiksi sulattamalla ne ja muokkaamalla niistä uutta. Monissa tapauksissa kultaa on käytetty maksuvälineenä uutta teetettäessä ja rahaa säästyy myös hyödyntämällä vanhojen korujen kiviä. Myös vanhoja perintökoruja on muokattu ja näin niissä on säilynyt muistoarvo.
Mitähän sinun vanhoista koruistasi saisi valmistettua?
Näytetään tulokset 1–24 / 83Sorted by latest
Kun mies kosii, on perinteinen rivisormus varma valinta tulevan vaimon kihlasormukseksi. Tässä nuoren miehen myöntävän vastauksen tuonut :) valinta, sekä oma sormuksensa, joka on täynnä tunnearvoa, sillä se on hänen vaarinsa entinen kihlasrmus, joka pienennettiin hänelle sopivaksi ja kiillotettiin uuteen uskoon.
?VANHOILLE KORUILLE UUSI ELÄMÄ! Pariskunta teetti vihkisormukset käyttäen hyväksi vanhoja käyttämättömiksi jääneitä korujaan. Verstaallamme Hyvinkäällä niistä valmistui kuvan valkokultaiset sormukset ja kaikki timantit on tietysti peräisin niistä vanhoista koruista.
Taas kerran kasa vanhoja koruja "kierrättyi" kätevästi, kun Suvi luopui omistaan uutta sormustaan varten. Suurin osa tämän uuden valkokultaisen sormuksen timanteista löytyi myös vanhoista koruista ja kuvassa taustalla häämöttää se Suvin koru"kasa", jolla hoitui osa kustannuksista.
Näidenkin sormusten valmistamisessa hyödynnettiin asiakkaan vanhoja koruja, joista toiseen istutettiin vinoon riviin timantteja suoraan sormuksen runkoon niin, ettei varmasti tartu kiinni vaatteisiin. Kivettömään sormukseen haluttiin hiukan "rosoa" ja se toteutettiin reunoja "rikkomalla".
Johannan vihkisormuksessa on timantteja niin paljon, että varmasti näkyy naapuriin asti ja ne kaikki on peräisin hänen vanhoista sormuksistaan. Muitakin vanhoja kultakoruja hänellä oli niin reilusti, että lähes puolet vihkisormuksen kustannuksista hoitui niillä, eli uuden sormuksen teettäminen oli silkkaa säästöä.
Pariskunta ajeli pitkän matkan liikkeeseeni Hyvinkäälle mukanaan ISO kasa kultaa, jota he halusivat hyödyntää sekä vihki- että kihlasormusten hankintaan. Kaikki sormukset hankittiin siis saman tien, mutta Kuvaan pääsi vain vihkisormukseksi valittu Sormusten Herran oman malliston timanttisormus. Se kultakasa oli oikeasti ISO, eikä kolmeen kultasormukseseen tarvinut käyttää rahaa lainkaan, vaan päinvastoin he saivat mukaansa sormukset ja 200€ bensarahaa. Kyllä kierrätys kannattaa.
Lähes kymmenen vuotta sitten Iiro osti vaimolleen Sormusten Herran "Lemmikki" timanttisormuksen, sillä tämä oli juuri synnyttänyt heidän ensimmäisen lapsensa. Nyt vaimolla oli edessä 40 v. synttärit, joten Iiro toi hänet liikkeeseeni valitsemaan itselleen lahjaa ja ajatuksena oli löytää uusi sormus tuon lähes kymmenen vuotta vanhan rinnalle. "Villi" ehdotukseni kahdesta kapeasta valkokultaisesta rivisormuksesta vanhan sormuksen molemmille puolille symmetrisenä kokonaisuutena sai kannatusta ja nyt sormea koristaa kolme yhteen juotettua sormusta.
Suvin kultainen perintösormus ja miehen suvun puolelta saatu korukivi kohtasivat tositarkoituksella ja täydentävät toisiaan nyt näin tyylikkäästi. Kivelle valmistui perinteinen "kruunukastikka" ja sormuksen alkuperäiset kaiverrukset säästettiin.
Pariskunta vieraili verstaallani mukanaan iso kasa vanhoja kultakoruja ja toiveenaan niiden hyödyntäminen uusiin sormuksiin molemmille. Sormusten Herran verstaalla toiveet tietenkin toteutuu ja kullan lisäksi osa uusien sormuksien kivistä on peräisin niistä vanhoista koruista, joilla myös lähes kaikki uusien sormuksien kustannuksista kuitattiin.
Heli halusi liittää yhteen kaksi perintösormustaan, mutta myös lisää ilmettä niiden väliin timanttisormuksella. Perintösormukset muutettiin oikeaan kokoon ja yksinkertaisen kaunis timanttisormus löytyi Sormusten Herran omasta mallistosta.
Asiakkaani kihla- ja vihkisormus oli jääneet pieniksi ja siksi olleet käyttöä vailla jo vuosia. Hän halusi asiaan muutoksen ja toi sormukset koon muutokseen. Samalla hän halusi sormuksiin uutta ilmettä, joten kivetön kihlasormus halkaistiin ja puolikkaat juotettiin timanttisormuksen molemmille puolille.
Eija toivoi saavansa käyttöön perintökalleutensa, eli äitinsä kihla- ja vihkisormukset, mutta niin että niistä tehtäisiin yksi sormus, jossa olisi hiukan uutta ilmettä, mutta ei liikaa. Niinpä sormukset juotettiin yhteen alkuperäiset kaiverrukset säilyttäen ja yksi timantti tuo toivottua lisäilmettä. Sormus on tunnetta täynnä, joten meinasi Eijalla ihan pikkaisen silmä kostua.
Merja "bongasi" kummityttönsä sormesta tyylikkään sormuksen, jonka tämä oli teettänyt verstaallani hiukan aikaisemmin käyttäen hyväksi vanhempiensa vanhoja sormuksia. Niinpä Merjakin suuntasi samaan osoitteeseen mukanaan pari vanhaa sormustaan ja toiveenaan saada niiden tilalle yksi uusi. Vanhassa sormuksessa ollut timantti napattiin tietysti talteen ja se säihkyy nyt tyylikkäästi uudessa valkokultasormuksessa.
Heikki toi nähtäväkseni vaimonsa vihkisormuksen, joka oli jo vuosien käytön jälkeen melko surullisessa kunnossa. Runko oli poikki, sekä jo muutenkin hyvin kulunut ja lisäksi yksi sivutimanteista oli irronnut. Vahvistin rungon alaosan ja istutin uuden sivutimantin, mutta siinä samalla Heikki päätti, että keskimmäinen timantti vaihdetaan isompaan tietenkin uudessa ja vahvemmassa kiviosassa, eli "kastikassa".
Katso toisesta kuvasta sormus ennen muutosta!
Sirpan hyväkuntoinen kivetön perintösormus kaipasi hänen mielestään uutta ilmettä ja siksi hyväksi käytettiin myös hänen vanhaa ja jo käyttämättömäksi jäänyttä sormustaan. Siitä napattiin irti sinisafiiri, sekä kolme timanttia, jotka nyt koristavat perintösormusta. Kome muuta timanttia järjestyi Sormusten Herralta ja osan kustannuksista Sirpa maksoi muilla vanhoilla kultakoruillaan, eli "romukullalla". Toisessa kuvassa sormukset ennen muutosta, kuten myös ne"romukullat".
Satu toivoi valko- ja keltakultaisten "flakka"sormustensa yhdistämistä ja niiden mausteeksi sinisafiireja käyttämättömäksi jääneestä sormuksestaan. Sinisafiireille valmistui verstaallamme oma valkokultainen rivisormus, joka juotettiin "flakka"sormusten väliin. Flakka siis tarkoittaa kulmikasta ja pyöristämätöntä sormusrunkoa. Osan kustannuksista Satu maksoi vanhoilla kultakoruillaan, jotka on taustalla toisessa kuvassa.
Kuvassa Helin vanhat korut, mutta uudessa muodossa??? Hänen käyttämättömät korunsa joutuivat nimittäin "pataan", eli sulatettiin ja muokattiin sen jälkeen toivottuun muotoon ja hyväksi käytettiin myös hänen omia timanttejaan.
Asiakkaamme"kuukivi" oli muisto äidistä ja siksi hän halusi teettää tärkeästä kivestä itselleen valkokultaisen, mutta hyvin pelkistetyn sormuksen ja tällä tavalla toive toteutui.
Asiakkaamme oli kyllästynyt valkokultaiseen sormukseensa, joten hän toivoi siihen siksi uutta ilmettä ja ainakin tässä tapauksessa siihen riitti viisi timanttia.
Asiakkaamme toi tyylikkään timanttisormuksen koon muutokseen, ja työ oli tarkoitus maksaa "romu"kullalla, eli isältä perityllä kultasormuksella. No romuahan perintökalleus ei ole, joten kävimme pienen keskustelun sen rahallisesta hyödystä suhteessa tunnearvoon. Tunnearvo voitti ja siksi isän vanha sormus päätyikin loppujen lopuksi koristamaan sitä koon muutokseen tuotua timanttisormusta.
Petra halusi sormukseensa uutta ilmettä ja sitä järjestyi verstaallammme, kun sormukseen istutettiin hänen vanhasta käyttämättömäksi jääneestä sormuksestaan viisi timanttia.
Asiakkaamme halusi teettää äidiltä perityistä koruista itselleen muistosormuksen, joten vanhoista koruista irroitettiin timantit, kullat sulatettiin ja muokattiin toivottuun muotoon. Uuden sormuksen kivinä kimaltelee tietysti ne äidin vanhoista koruista napatut timantit.
Toisessa kuvassa korut ennen muutosta.
Eija halusi vanhempiensa vanhat sormukset käyttöön, mutta jotain uutta ne hänen mielestään kaipasivat. Niinpä toinen sormus uudistui verstaallamme yhteensä kolmella timantilla ja toinen sormus viidellä timantilla. Lisäksi sormukset juotettiin yhteen, jotta sormusten timantit pysyisivät vierekkäin.
End of content
End of content